lauantai 24. huhtikuuta 2010

Meditatiivinen kevätsiivous saattaisi piristää

Näin unessa naisen, pienen, pullean ja tiukanoloisen, vähän harmittavaisen. Nainen asettui taloksi keittiööni ja alkoi luetella mitä kaikkea kotonani pitäisi puhdistaa ja remointoida. Kotini oli hänen mielestään mujuinen, nuhjuinen ja kaipasi reipasta kevätsiivousta. Pakenin unessani vessan lattialle itkemään omaa surkeaa kodinhoitoani.

Herättyäni mietin, että taisin juuri tavata alitajunnassani vaikuttavan touhukkaan naisen perikuvan, joka tuli muistuttamaan että en ole vähään aikaan perusteellisesti siivonnut täällä. Onneksi ratkais löytyi aamukahvilla, kun silmäilin tämän viikon Vantaan Lauria. Siinä kotitalousneuvoja Sirkka King Martoista antaa neuvoja meditatiiviseen kevätsiivoukseen.
Siivoaminen on kuin meditaatiota, sitä pitää toistaa joka päivä! Silloin kun ihminen on hyvällä tuulella ja voimissaan, siivoaminen sujuu, mutta jos on jo valmiiksi paha olo ja pitäisi alkaa siivota nopeasti ja tehokkaasti, se ei onnistu, eikä siitä välttämättä tule edes hyvä olo. Hidastaminen muuttaa tilannetta: kun alkaa siivota liioitellun hitaasti, mieli alkaa muuttua.

Juttu kertoo myös, että siivoamalla perusteellisesti tulee tutustuneeksi omiin tavaroihinsa ja saattaapa käydä niinkin, että niitä oppii arvostamaan aikaisempaa enemmän.

Nyt lähden vaimentamaan alitajuntantaista Marttaani kokeilemalla Sirkan vinkkejä, lukekaa te sillä aikaa koko juttu täältä.

P.s. Vinkkejä ja pohdintaa siitä, miksi kalenterimme ja tavarakasamme kannattaa saada järjestykseen, olisi tarjolla ensi tiistaina järjestettävässä kohtuuvalmennuksessakin parille nopeimmalle. Ilmoittautumisohjeet ja lisätietoa illan sisällöstä täältä.

2 kommenttia:

  1. Ai, kiva että muillakin on Martta nimisiä mielentiloja! Täytyypä joskus kokeilla tätä meditatiivista siivousta. Mieheni kyllä sanoi jo harrastaneensa sitä. Esimerkiksi saunaa lämmittäessä hän kerää sormin hitaasti lattialle tipahtaneet roskat, ja loput sitten menevätkin veden mukana imeytykseen.
    Olen yrittänyt löytä tasapainon oman Marttani kanssa samalla kun annan tilaa muille luoville osilleni. En halua, että hän dominoi meidän talouttamme, mutta toisaalta jos ympäristö on jatkuvaa kaostaa, alkaa se tuottamaan myös sisäistä kaaosta. Yritän löytää tässäkin asiassa sellaista kultaista keskitietä!

    VastaaPoista
  2. Hei Kati, milloin Marttana, milloin Mariana tai jotain sillä välillä. Jatkuvaa tasapainon hakemista tämä on, mutta tahdin hidastaminen kyllä helpottaa.

    VastaaPoista