perjantai 27. helmikuuta 2009
Riittää jo!
Aivoni ovat käyneet viime päivinä lähes ylikierroksilla, niin mielenkiintoista luettavaa oli John Naishin kirja Riittää jo. Irti maailmasta, jossa kaikkea on ihan liikaa (Atena Kustannus 2009).
Kirjasta voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta kannattaa lukea itse. Naish esittelee riittävyyden filosofian meille, joilla on jo kaikkea mitä elämiseen ja onnellisuuteen tarvitsemme. Tässä filosofiassa aika, tila ja itsemääräämisoikeus ovat tärkeämpää kuin joutava krääsä.
Se osa kirjasta, joka on eniten kuormittanut ajatuksiani onkin se vaikein pähkinä purtavaksi. Kun koko (länsimainen) yhteiskuntamme perustuu kasvuun ja sitä kautta koko ajan lisääntyvään tavaroiden tuottamiseen, mutta toisaalta tiedämme, että maapallomme ei tällaistä menoa enää kestä, miten löytyy tie eteenpäin?
"Miten kävisi yksinomaan kasvuun perustuvalle taloudellemme, jos me kaikki omaksuisimme yhtäkkiä riittävyyden filosofian? Romahtaisiko maailmantalous? Tämä kysymys taitaa olla merkittävä talouspoliittinen norsu ekologisessa posliinikaupassa", Naish kirjoittaa.
Ja siinäpä sitä sitten riittääkin pohtimista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Moikka. Minäkin nappasin tuon kirjan AMKO:n kirjastosta, mutta en ole vielä lukenut. Toinen eepos sieltä on Jussi T. Kosken "Arkiähky. Taudinkuvaa & ajankuvaa". Rentoa tekstiä. Jakselehan.
VastaaPoistaHei Heikki, Jussi T. on mulla vielä lukulistalla, tuossa Naishissakin on vähäksi aikaa sulateltavaa. Jaksuja sinnekin!
VastaaPoistaMeillekin riitti ORAVANPYÖRÄELÄMÄ,josta hyppäsimme asumaan Pallastuntunturin maisemiin.
VastaaPoistaKirja tuntuu olevan kuin elämästämme, vaikka en ole sitä lukenut enempää, mutta allaolevat kokemukset ovat omiamme,
YKSINKERTAISEN ELÄMÄN TIENVIITTOJA
MATKALLA ORAVANPYÖRÄSTÄ PALLASTUNTURIEN HILJAISUUTEEN
1. Ota selvää ennen eläneiltä
- asumisesta ilman sähköä
- peseytymisestä ilman juoksevaa vettä
- ruokatarvikkeiden säilytyksestä ilman jääkaappeja
- parantumisesta ilman lääkkeitä
- kulkemisesta ilman autoja
- viihtymisestä ilman huvituksia
2. Pohdi olisiko mahdollista
- asua viileämmässä
- työskennellä ilman sähköisiä laitteita
- hoitaa kotia ja kehoa ilman myrkkyjä
- syödä yksinkertaisempaa ruokaa
- huolehtia itse omista jätteistä
- suosia hyötyliikuntaa
- löytää ilmaisia ilonaiheita
3. Laske faktoja kuinka paljon
- puuta tarvitaan paperinkulutukseeni
- sähköä säästyy kotini lämpötiloja pienentämällä
- öljyä kuluu päivittäiseen matkustamiseeni
- myrkkyjä tarvitsen itseni ja kotini hoitamiseen
- rahaa tuhlaan turhuuteen
- jätettä jätän muiden hoidettavaksi
- aikaa voin säästää maalaisjärkeä käyttämällä
4. Etsikää yhdessä uusia mahdollisuuksia
- löytää energiansäästökeinoja
- kierrättää tarpeetonta
- keventää jätekuormaa
- työskennellä yhdessä
- vaihdella omistamaamme
- yhdistää osaamistamme
- iloita yhdessä
5. Toteuta muutos omassa elämässä
- vähentämällä asumisneliöitä
- tyhjentämällä koti ylimääräisestä tavarasta
- luopumalla turhasta matkustamisesta
- hiljentämällä koti sähkölaitteista
- ymmärtämällä jätteen merkitys luonnonkiertokulussa
- kyseenalaistamalla aikatauluja
- järkeistämällä työtapoja
6. Nauti yksinkertaisuudesta
- ystävyys on lahjaa
- talkootyö on elämäntapaa
- omin käsin tekeminen on terapiaa
- työnteko on liikuntaa
- yksinkertaisuus on vapautta
- arkinen elämä on iloa
PALLASARKTIA
Hei Pallasarktia, kiitos todella hyvästä kommentista, jossa kuuluu kokemuksen ääni. Jokainen noista ranskalaisista viivoista olisi oman postauksensa arvoinen!
VastaaPoistaMinäkin eläisin mieluiten vain sisältöjä tuottamalla, sekaantumatta tavarantuotantoon. Mutta kun sisällöstä ei haluta nykyään maksaa mitään, täytyy keksiä jotain muuta...
VastaaPoistaOnkos anonyymilla lapsia? Mitenkäs niiden koulunkäynti? Lapset monimutkaistavat kyllä aika monta asiaa. En missään tapauksessa, en kuna kuunaan valkeana olisi valmis luopumaan modernin lääketieteen keinojen käyttämisestä (lääkkeistä ja muista myrkyistä), jos se tarkoittaisi lapseni terveyden vaarantamista. Ennen ei kaikki ollut paremmin! Ei pidä ihannoida ihan kaikkea.
VastaaPoistaTässä törmätäänkin siihen yksilöllisyyden tarpeeseen, mikä on hyvä yhdelle on on mahdoton toiselle. Nostan hattua askeetikoille, mutta minusta ei siihen olisi, monestakin syystä. Kaikki siis tyylillään, ja pienin askelin.
VastaaPoista