Yrittäjän erikoinen

Ajattelin vaihteeksi kirjoittaa yrittämisestä. Olen nyt ollut vuoden ja kuukauden yrittäjänä, ja mietin, että tänä vuonna voisin yrittää kuukausittain postata jotain yrittämiseen liittyvää.

Postauksen nimi viittaa siihen, että minulla on tapana pakastaa aterioilta ylijääviä ruokia yhden hengen annospakkauksina, joita sitten nautin lounaiksi niinä päivinä, kun en liiku kotitoimistosta mihinkään. Nämä ateriat tunnettaan perhepiirissä "yrittäjän erikoisina".

Yritystoiminta on viime vuoden aikana löytänyt vakiintuneet muodot. Tuoreehkoista kanssablogaaja-yrittäjistä Mari Koo on Facebookissa pohtinut toimintojensa tehostamista, Eero on uusinut koko graafisen ilmeensä ja minä olen ottanut alkuvuoden teemaksi yrittäjän työhyvinvoinnin.

Nyt kun yritykseni muutos toiminimestä osakeyhtiöksi on saatu kunnialla hoidettua ja vuoden alkuviikkojen työsuma purettua, on aika ajatella tätä teemaa.

Yksinyrittäjänä monet asiat ovat itse päätettävissä. Kuluneen vuoden aikana olen koettanut löytää minulle sopivat työajat ja työn/vapaa-ajan jaksotuksen. Vaikeinta taisikin olla vaientaa se ylitunnollinen kiltti tyttö, jonka ääni nakutti tasaisesti takaraivossa, jos päivälle ei tullut mittaa yli seitsemää tuntia. No nyt se on ollut jo viime aikoina hieman hiljempaa....

Vaikka en uuden vuoden lupauksia pahemmin harrastanut, ajattelin, että omaan hyvinvointiin, kuntoon, kauneuteen ja jaksamiseen panostaminen ei kuitenkaan olisi pöllömpi päätös. Tässäkin kuitenkin välttäen ihmedieettejä ja hillittömiä kuntokuureja, mieluummin periaatteella hyötyliikuntaa pienin askelin, kohtuullisesti terveellistä syötävää sekä virkistystä niin aivoille kuin sydämelle.

Olen siis ensi töikseni päättänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja palauttaa viikon liikuntakertojen määrän kolmeen (tilapäistä lipsumista on ollut havaittavissa..). Tällä viikolla tuo määrä on jo täynnä; kaksi kertaa hapetin aivojani ennen töiden aloitusta taloyhtiön lumitöitä tekemällä ja kolmas kerta oli sitten lenkkeilyä muuten vaan.

Olen myös päättänyt myöntää itse itselleni työsuhde-eduksi virikesetelin, jonka nyt voi omistaja-yrittäjäkin suoda työntekijöidensä lisäksi itselleenkin. Käyttökohteita setelille keksin vaikka kuinka paljon, päällimmäisinä pilates-tunnit sekä kuvalliset ja kirjalliset kulttuuriharrasteet.

Ja töiden vastapainoksi aion nyt vetäytyä viikonlopun ajaksi vapaaehtoiseen kirjoittamisretriittiin. Elämäni Mies ja Kuusivuotias ovat poissa omissa harrastuksissaan koko viikonlopun, joten olen ladannnut jääkaapin täyteen herkkuja, jotta talosta ei tarvitse poistua vaan voi keskittyä yhden ison tekstikokonaisuuden loppuunhiomiseen ja toivon mukaan jotain uuttakin tekstiä saada aikaiseksi.

Koska kävin jo omalta kylältä löytyneellä tosi hyvällä hierojallakin viime viikolla, jäljelle jäisikin enää käynti kauneushoitolassa. Se ei taida kuitenkaan mennä läpi verottajalta tulonhankkimiskuluina, valitettavasti!