tiistai 27. tammikuuta 2009

Korttipeliä

Pohojan Akka toi esiin huomionarvoisia seikkoja luottokorttien käytössä edellisen postaukseni pohjalta:

Luottokortilla maksaessani saan yhden laskun, josta näen kätevästi, kuinka
paljon kuukaudessa on mennyt rahaa ruokaan, bensaan, vaatteisiin jne. Ja
tililtäni menee vain yksi veloitus (pl. sähkö- etc. laskut) eli periaatteessa saan korkoa muutaman euron enemmän kuin jos maksaisin kaiken
debit-kortilla.

Pahapa minun on tuohon vastaankaan väittää, varsinkin siksi kun taloutemme rahoistaan minua(kin) tarkempi osapuoli päätyi samaan ratkaisuun. Käytyään läpi korttipinoaan hän järkeisti ja karsi isoimmista vuosimaksuista alkaen ja hoitelee nyt hommat likimain yhdellä kortilla.

Olennaistahan tässä onkin juuri se, mitä Pohojan Akkakin painottaa: ei se tuhlaaminen riipu korttien määrästä, vaan omien kulutusvalintojensa ymmärtämisestä tai ymmärtämättömyydestä. Tästä päästäisiin taas yhteen lempiaiheeseeni, lasten talouskasvatukseen, mutta säästetään sitä nyt aiheeksi pahan päivän varalle. Sillä välin katsokaapa vaikka Kalliit kulissit-aineistoa.

Pohojan Akan postaus sai kyllä pohtimaan myös menojen seurantaa. Itse en pidä siinä kovin kovaa kuria, kerran-pari vuodessa katsomme budjettia ja laskemme mm. tiliotteista eri menoerien suuruuden noin suurin piirtein. Tuo tarkkuus riittää meille, ja antaa kuvan, jos joku menoerä alkaa paisumaan tarpeettomasti. Meillä on käytössä Marttaliiton excel-pohja meille sopivaksi muokattuna.

Nostan hattua niille, jotka seuraavat pieniäkin menoja päivittäin. Itse en siihen pysty, mutta yritän pitää välillä kokonaisia päiviä, jolloin en käytä rahaa lainkaan (siis kauppoihin tms.). Niinä päivinä taloudessamme tarjotaan ruokaa tyyliin "otetaan-mitä-kaapissa-on" á la Creative Cooking of Serenitas. Ja aina sieltä jotain suuhunpantavaa löytyy. Tämä tapa pitää myös kaapit tyhjempinä ja raaka-aineiden kierron nopeampana.

Kokeilin myös verkkopankin mahdollisuuksia oman talouden kirjanpitoon, mutta se on nyt jotenkin jäänyt, tuntui aikaavievältä ja hankalalta. Onko kellään tiedossa muita järkeviä tapoja, jolla Oy Minä / Meidän perhe Ab:n menoseurannan saa järjestettya niin, ettei se vie kohtuuttomasti aikaa?

7 kommenttia:

  1. Unohdin tietysti luottokortin vuosimaksun (ei kuittaudu korkosäästöllä), mutta mielestäni tämä yksi tilitapahtuma ja laskulle "kootut kuitit" ovat nekin jonkin arvoisia. Puuttuu vain se, että pankit alkavat veloittaa jokaisesta tilitapahtumasta, kuten yritystileissä...

    VastaaPoista
  2. Olen käsitellyt blogissani (leppoistaminen.blogspot.com) hiukan omaa kotifinanssien suunnittelu- ja seurantasysteemiäni, jonka nykytilaan olen varsin tyytyväinen. Tietysti parannusuvinkit ja muut kommentit ovat tervetulleita.

    Lämpimät kiitokset muuten kannustustavasta palutteesta uuden blogini suhteen.

    (Tätä kommentointisysteemiä pitää vielä opetella)

    VastaaPoista
  3. Pohojan Akka, niitä vuosimaksuja kannattaa kyllä vertailla, ne saattaa olla yllättävän isot: Nordean perusvisa 52 € (avainasiakkaille toki edullisempi. Pienellä googlauksella maksuttomia löytyi ainakin S-pankin Visa ja Stockan(Nordea) MasterCard. Mutta vertailu on vaikeaa, sillä erilaiset asiakkuuspaketit, bonukset yms. vaikuttavat yllättävän paljon.

    Heikille ole hyvä vaan, kannustusta on helppo antaa, kun puhut asiaa ja maalaat hienoja kuvia!

    Kotifinanssien seurantasysteemisi vaikuttaa toimivalta. Innostuin taas aiheesta ja palaan tähän, kunhan saan ensin kiireimpiä töitä tehtyä alta pois. Sitten vois vähän katsoa menorakennetta vuoden 2008 osalta (paperit tuli eilen mapitettua jo).

    VastaaPoista
  4. Jos on Osuuspankin asiakas, niin verkkopankkissa voi käyttää oma talous-palvelua, jolla pystyy seuraamaan tilinsä rahaliikennettä. Se kyllä maksaa pikkuisen ja toimii parhaiten, jos ei käytä käteistä rahaa lainkaan.

    Sillä pystyy lajittelemaan tulonsa/menonsa haluaamiinsa ryhmiin. Se ei ole aivan äärettömän tarkka, mutta seuraan sillä kuinka paljon käytän rahaa esim. bensaan, ruokakauppaa ja harrastuksiin.

    Olen kokenut palvelun hyödylliseksi ja nyt minulla on edes jonkinlainen käsitys, miten menoni jakautuvat.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommentista MInna, vaikka en OP-asiakas olekaan niin kommenttisi innoittaa minua tutkimaan oman verkkopankkini tarjoamia mahdollisuuksia. Raportoin sitten löydöksistä aikanaan.

    VastaaPoista
  6. Omien selvitysteni perusteella halvin luottokortti löytyy Hypo-pankilta: http://www.tarkkamarkka.com/luottokortit-ja-lainat/luottokortin-valitseminen.html

    Itse en enää seuraa menoja hirveän tarkasti vaan pyrin siihen, että jos ostan, ostan halvimmalla mahdollisella tavalla. Olen itse laskenut, että tällä metodilla pystyy laskemaan rahanmenoa jopa 30 % kuussa, mutta saa kaikki samat tavarat kuin ennenkin. Tämä muuten on tuon koko oman saittini kantava ajatus.

    Tämän "fiksun" kuluttamisen päälle kun lisää turhan kulutuksen vähentämisen niin a-vot.

    VastaaPoista
  7. Itse pidän kovasti Ålandsbankenin verkkopankista, siinä on samantapainen palvelu kuin ilmeisesti Osuuspankilla mutta ilmaisena versiona. Muutenkin toimiva ja hyvä, palvelulle voi esim. kertoa että kaikki Citymarketin korttiostokset voi automaattisesti luokitella ruokaan etc. Ei siis vaadi luottokortin käyttöä, mistä itse en oikein pidä jokapäiväisessä rahataloudessa.

    En näe että viimeisen sentin päälle talouden seuraaminen olisi järkevää (tai ainakaan tuottaisi hyötyä suhteessa vaivannäköön) mutta palvelun mahdollistamat kokonaissummat ja eri kategorioihin menevät osuudet ovat hyviä seurata.

    Asuntovelalliselle luottokortti on ilmainen ainakin Nordeassa. Mainittakoon myös että jotkin Suomessa vähemmän yleiset luottokortintarjoajat antavat joskus vuoden tai kaksi ilmaiseksi - itselläni oli tästä syystä kaksi vuotta Amex.

    VastaaPoista