Näytetään tekstit, joissa on tunniste leppoisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leppoisuus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Hidasta sisua

Leppoistaja-Heikki keksi meille kiireettömyyttä tavoitteleville uuden termin: slow sisu.

Sisukkuus on todella hyödyllinen ominaisuus tilanteissa, joissa kasaantuu lyhyeen aikaan paljon tekemistä ja näillä on suuri merkitys tulevaisuuden kannalta. Kun on ponnistellut sisukkaasti ja saanut näin asiat järjestymään hyvälle mallille, voi syystäkin tuntea tyydytystä.
[...] Siispä sisukkuus onkin hyvä ominaisuus silloin, kun sen tuottamaa määrätietoisuutta pystyy säännöstelemään siten, että se tulee käytetyksi silloin, kun sille on erityisesti tarvetta.

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Itse asetetut rajoitukset

Itse asetetut rajoitukset, kirjoittaa Leo Babauta, pakottavat meidät luovuuteen. Hän rajoittaa sanottavansa Mnmlist-bloginsa päivityksissä 400 sanaan, jotta voisi olla varma siitä, että hän keskittyy vain olennaiseen ja valitsee sanoista kuvaavimmat.

Kun meidän täytyy työskennellä näiden rajojen sisällä, meidän täytyy selvittää, miten saada asiat toimimaan. Tämä pakottaa ajattelemaan tavallista laajemmin ja uudella tavalla, Babauta kirjoittaa.

Eilen asetin itselleni tavoitteen: (almost) offline day. Siitähän on kirjoitettu monissakin blogeissa, vaikkapa täällä.

Infoähky oli saavuttanut minut, ja kaipasin selkeyttä ja rauhaa ajatuksilleni. Koen, että netti, sähköposti ja televisio olivat häiriötekijöitä. Työasioiden vuoksi annoin itselleni luvan katsoa sähköpostin kolme kertaa, aamulla, lounaan jälkeen ja iltapäivän päätteeksi. Sähköpostista avasin ja käsittelin vain välttämättömät, muut jäivät odottamaan seuraavaa päivää. Päätin katsoa illalla vain yhden ohjelman televisiosta. Kaksi asiaa oli pikaisesti hoidettava netissä, mutta muuten jätin surffailun kokonaan väliin.

Kokemus oli mullistava: ehdin ja sain aikaan paljon enemmän kuin normaalina päivänä, ja erilaisia asioita. Rauhoituin, kun tunteeni eivät olleet netin jatkuvan uutisvirran pompotettavana. Päivä tuntui seesteisemmältä ja illalla olin tyynempi ja rauhallisempi.

Huomaan, että netin uutisvirtaan, blogipäivityksiin ja Facebookiin tulee nopeasti tottumuksen myötä turtumus. Niihin on helppo addiktoitua, sillä kun ruudulla vilkkuu koko ajan jotain uutta, voi tulla tunne, että on mukana jossakin kiivaassa, sykkivässä virrassa.

Joskun on hyvä muistuttaa itselle, että tyhjä näyttöruutu, suljettu televisio ja itse asetetut rajat omalle ajankäytölle luovat hiljaisia mahdollisuuksia johonkin uuteen: kasvuun ja virkistymiseen.

tiistai 16. helmikuuta 2010

Leppoisampaa leipomista

Aiheesta sujuvasti kolmanteentoista eli tällä kertaa puhutaan leipomisen leppoistamisesta. Viikonloppuna iski nimittäin mummonmökkikaipuu, ja mökkikautta odotellessa katselin aiheesta blogeja.

Uusi tuttavuus Unelmien mummonmökki olikin kerännyt ilokseni kokonaisen listallisen mummonmökkikaihoon sopivaa luettavaa. Nappasin sieltä vinkin käydä lukemassa Tuulan turinoita. Tuula raportoi suomalaisesta maalaiselämästä Norjan ihmemaassa.

HuomasinTuulan blogista ensiksi laskiaispullien ohjeen. Mulla on lapsuudesta jäänyt joku trauma, sillä vaikka leivon mielelläni piirakoita ja kakkuja, en erityisesti pidä pullan leipomisesta, tai varsinkaan sen taikinan tekemisestä kaikkine vaivaamisineen ja vääntämisineen. Siksi Vaasan äidit on pääosin  tehnyt meidänkin pullat, silloin kun sellaista tekee mieli.

Tämä saattaa olla nyt historiaa, sillä Tuulan ohjeella tuli hyvää pullaa ja taikina oli aivan käsittämättömän helppo leipoa, ilman loputonta vaivaamistakin. Sekoitus vain ja kohoamaan. Alkuperäisessä ohjeessa oli kyllä 50 gr kuivahiivaa, mutta itse laitoin vain noin 20 g eli hiivapussin ohjeen mukaan. Ehkä Norjassa on erilaista kuivahiivaa tai määrä tarkoitti alunperin tavallista hiivaa? Ohje oli juuri sopiva kahteen pellilliseen. Ehkäpä joku elintarvikekemiaa tunteva osaa selittää, miten tämä ohje tuottaa hyvää pullaa, vaikka sitä ei vaivata lainkaan?

Toinen riemastuttava oivallus oli Tuulan tapa tehdä karjalanpiirakoita. Tämä menee kokeiluun lomalla, jolloin oli tarkoitus pitää karjalanpiirakkatalkoot ja leipoa niitä enemmänkin pakkaseen.

Päivän pieni ilo: piristävä lounas ex-työkavereitten kanssa!

tiistai 24. maaliskuuta 2009

Lomaselta takaisin töihin


Pieni lomanen virkisti: hiihtoa sekä tasamaalla että mutkamäessä, mukavia ihmisiä ja rentouttavaa ei-minkään tekemistä.


Tänään sitten töiden pariin. Tulevien viikkojen allakka on täyttynyt yllättävästi kaikenlaisella, ja on ollut pakko kieltäytyä osasta tapaamisia. Menossa on useita projekteja yhtä aikaa, ja aikaisemmassa elämässäni olisin jo tässä tilanteessa ollut kiireinen ja stressaantunut.


Jotain on kuitenkin toisin.


Lounaalla hyvän työystävän kanssa pohdittiin sitä, ettei leppoistaminen tarkoita tuottavuuden laskua. On aikaa ajatella ja suunnitella asioita paremmin, joten sattuu vähemmän ennakoimattomia yllätyksiä. On aikaa priorisoida ja tehdä töitä etukäteen alta pois kiireempien viikkojen varalta, kun aikataulussa on jouston varaa. On enemmän läsnä siinä mitä tekee, joten saa asioita tehtyä lyhyemmässä ajassa. Tuottavuutta lisää myös se, ettei aikaa kulu joutavanpäiväisiin palavereihin ja pitkiin työmatkoihin. Myös vähentyneet sairastelut ja työkyvyn ylläpito lisääntyneellä liikunnalla auttavat.


Huomenna pääsen pohtimaan downshiftausta monen kiinnostavan ihmisen kanssa.


En vaihtaisi enää entiseen.


tiistai 17. maaliskuuta 2009

Kokemuksia elämänmuutoksesta


Mydollarplanin Madison jakaa blogissaan kokemuksia siitä puolesta vuodesta, jonka hän on ollut poissa oravanpyörästä. Esimerkin innoittamana lainaan häneltä otsikot ja teen omasta oravanpyörän ulkopuolisesta elämästäni samantapaisen koosteen. Minulla aikaa on mennyt jo vuosi ja 3kk. Vaihdoin vain otsikoiden järjestystä eli laitoin nuo raha-asiat tuonne listassa lopummalle, kun eivät ole mielessäkään päällimmäisenä tätä asiaa pohtiessa.


Sen verran täsmennän kuitenkin, että en ole suinkaan lopettanut työntekoa, vaan teen edelleen töitä itseäni kiinnostavalla alalla, nyt yrittäjänä, joka koettaa noudattaa kohtuullisuutta töiden määrässä.



Here we go:


Making New Friends: Joo, kyllä, olen tutustunut tänä aikana tosi ihaniin kirjoittajanaisiin ja ollut muutenkin avoin uusille kohtaamisille.


Time with my Kids: Meillä on vain yksi, mutta enemmän aikaa on todella tullut vietettyä Kuusivuotiaan kanssa ja lisäksi jaksaa tehdä enemmän ja erilaisia asioita hänen kanssaan (ns. laatuaikaa)


Less Stress: Stressin määrä on todella paljon vähentynyt, ja sitä myötä erilaiset terveyskrempat. Erikoislääkärit ja lääkevalmistajat eivät ainakaan hyödy tämän tapaisista elämänmuutoksista.


Life Mix: Liikuntaa on tullut huimasti lisää verrattuna lähtötilanteeseen. Ystäville ja harrastuksille on voimia ja aikaa. Ja nautin siitä, että on ollut aikaa lukea kirjoja ;)


Education is Never Wasted: Eipä niin, suoritin ne luovan kirjoittamisen perusopinnot 2008 aikana. Varovasti lähestyn ajatusta, että voisi opiskella vaikka viestintää seuraavaksi....


My New Goals: Tää osoittautui aika kivaksi tavaksi elää elämäänsä, aion jatkaa valitsemallani tiellä toivottavasti kauan. Yritän kehittää yhtä firman tulevaa kivijalkaa kantavammaksi pikkuhiljaa.


Less Materialistic: Jep, shoppailu on vaihtunut muihin harrastuksiin. Viime viikolla jouduin pakon edessä viettämään ostoshelvetissä neljä ja puoli tuntia, ja en tehnyt yhtään heräteostosta!


Less Connected. Madison puhuu siitä, ettei seuraa esim. talousuutisia niin paljon kuin ennen. Itsellä en ole huomannut suurta eroa, vaikka telkkarin katsominen on vähentynyt. Katsomani ja kuluttamani mediasisältö on varmaankin parempilaatuista kuin aikaisempi. Olen nyt aikaisempaa aktiivisempi erilaisissa live- ja online-verkostoissa.


I Have to Say No: Tätä olen koettanut opetella, edelleen.


My Husband’s Plans: Ennallaan, meinaa painaa rakastamassaan työssä ainakin 68-vuotiaaksi, jos Luoja suo ja työnantaja ei takavarikoi huru-ukoilta kulkukortteja sitä ennen.


(I Still Suck at) Cooking: Mulla luova kokkaus on eräänlainen vahvuus, ja on vain vahvistunut tänä aikana. Teemana on otetaan mitä kaapissa on ja katsotaan mitä tulee.


Pursuing New Interests: Tätäkin on tehty, erityisesti kulttuurin saralla.


Keeping Old Hobbies Going: Odotan kesää ja puutarhaa ja entisöintiprojekteja.


Risks: Nähtäväksi jää vaikuttaako tämä taloustaantuma roimasti yritykseni toimintaan. Toistaiseksi näyttää että pienet ja vikkelät voisivat jopa hyötyä tästä tilanteesta. Tietenkin vakavat sairaudet ja vastaavat saattavat osua kohdalle, mutta siihen ei taida voida huolehtimalla vaikuttaa.


Stock Market: Seuraan pienen salkun omistajana kyllä, mutta ei ole vienyt yöuniani. Ostin jotain lisääkin. Mikä menee alas, tulee myös ylös.


Retirement Contributions: Jo vuodesta 1998, ja jatkuu hamaan eläkeikään, nyt myös lakisääteisen YEL:lin muodossa.


Asset Allocation: Sijoittamisperiaatteena on ollut, ettei kaikkia munia samaan koriin, eikä se ole muuttunut sinne tai tänne.


Cash Flow: tullut epäsäännöllisemmäksi, kun omaa palkkaa jaksottaa vähän yrityksen laskutuksen mukaan.


Changes in Spending: kulutus on tullut tarkemmaksi, hintatietoisemmaksi ja vertailen enemmän. Hankinnat harkitaan aikaisempaa tarkemmin.


Net Worth: Riippuu myös ja ennenkaikkea muista kuin henkilökohtaisen talouden mittareista. Uskon että tällä konseptilla jatkan verojen maksua pidempään ja onnellisempana kuin aikaisemmin. Ja ei tietenkään ole mitään sitä vastaan, että sitä nettovarallisuuttakin karttuisi matkan varrella lisää plakkariin.

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Termejä tarjolla


Riitta Esinetarinoissa on pohdiskellut terminologiaa:


Slow lifen idea on siinä, että vastustetaan sellaisia tuotanto- ja kulutusmuotoja, jotka nopeuttavat tai pinnallistavat elämää. Siinä tavallaan torjutaan elämysten teollistamista, mikä onkin kiintoisaa aikana, jolloin haluamme saada Suomeen palveluteollisuutta. [..] Itse suomentaisin slow lifen hitauttamiseksi.


Leppoistamisessa taas on Riitan mukaan kyse yksilön elämänhallinnasta kuin kulutuskritiikistä. Leppoistamisblogissaan Heikki jatkoi pohdintaa:


Aihepiiriin liittyy vielä yksi näkökulma. Leppoistaminen ja hitauttaminen edistävät kestävää kehitystä, vaikka sitä ei tavoteltaisikaan. Tarvitsisimmeko tähän oman termin? Sellaisen, joka tarkottaisi elämän yksinkertaistamista ja rauhoittamista nimenomaan ympäristöllisistä syistä.


Tuli vielä mieleen myös taannoinen keskustelu Mari Koon blogissa siitä, voiko downshiftata, jos ei ole upshiftannutkaan.


Kaivoin esille yhden vanhan artikkelinraakileeni, jossa pohdin asian monimuotoisuutta:


Vapaaehtoisessa yksinkertaisessä elämässä voi olla yksilöllisiin lähtökohtiin perustuen kysymys hyvin monenlaisista ja-tasoisista asioista. Duane Elgin on luokitellut ilmiötä 10 erilaiseen lähestymistapaan, jotka voivat esiintyä myös osittain päällekkäisinä.


Yksinkertainen elämä voi ilmeta tietoisena oman elämänpolun valitsemisena esim. eettisistä syistä (Choiseful simplicity). Elämäntapaan voi päätyä myötätunnosta heikompiosaisia kohtaan, jotta pystyisi vähentämään kulutustaan siksi, että muillekin jäisi elämisen mahdollisuuksia (Compassionate simplicity). Tällöin yksilö sitoutuu yhteisöönsä ja haluaa sovittaa ristiriitoja sekä muiden lajien että myöskin tulevaisuuden ihmissukupolvien hyvinvointia silmällä pitäen esimerkiksi tasoittamalla hyvinvointieroja.


Yksinkertaisuudessa voi korostua myös mietiskelyn ja sisäisen kasvun merkitys (soulful simplicity). Tällöin painotetaan enemmän tietoista nauttimista elämän tarjoamista rikkauksista kuin mitään materiaalisen olemassaolon tapaa. Kun huolletaan henkisyyttä, päästään pintaa syvemmälle ja voidaan luoda syvempiä ihmissuhteita.

Luonnollisessa yksinkertaisuudessa (natural simplicity) korostuvat erityisesti syvät luontoon liittyvät juuremme, jolloin yhteys luontoon tasapainottaa kokemuksia rakennetussa ympäristössä asumisesta. Tämä suuntaus kokee ihmisen velvollisuudeksi pitää huolta luonnosta ja tunnustaa myös kasvien ja eläinten oikeudet. Ekologinen (ecological) yksinkertaisuus pyrkii kunnioittamaan maapalloa olemalla kuormittamatta sitä liikaa ja näin pienentämään ekologista jalanjälkeämme. Tällöin tunnistetaan ihmisen suuri riippuvuus ekologiasta ja siihen liittyvät uhat, kuten ilmaston lämpeneminen, lajien kuoleminen sukupuuttoon tai luonnonvarojen ehtyminen.

Vapaaehtoinen yksinkertaisuus voi tarkoittaa oman yhteisöllisen elämän organisointia tavoilla, jotka mahdollistavat ekologisesti kestävämmän olemassaolon. Tämä johtaa pitemmällä tähtäimellä muutoksiin niin yksityis- ja joukkoliikenteessä, koulutuksessa kuin asuintilojen, työpaikkojen ja yhdyskuntien suunnittelussa. Tähän suuntaukseen (political simplicity) saattaa liittyä myös mediakriittisyyttä, jolloin media nähdään keskeisenä tarpeettoman kuluttamisen edistäjänä.

Säästäväisessä yksinkertaisuudessa (frugal simplicity) vähennetään kulutusta niissä asioissa, jotka eivät ole elämämme kannalta ratkaisevan tärkeitä, jolloin raha-asioiden taitavalla hoitamisella voidaan saavuttaa suurempi taloudellisen riippumattomuus. Samalla syntyy suurempi vapaus tehdä tietoisia valintoja elämässä. Tämä elämäntapa vähentää myös kulutuksen vaikutusta maapalloon ja vapauttaa resursseja muiden käyttöön.


Yksinkertainen elämä saattaa ilmetä myös ympäröivän tarpeettoman tavaramäärän systemaattisena vähentämisenä keinona vaikuttaa kokemukseen elämästä liian kiireisenä, stressaavana ja fragmentoituneena (uncluttered simplicity). Tämä elämäntapavalinta merkitsee kaiken sen materiaalisen ja ei-materiaalisen karsimista, joka vie huomiotamme pois olennaisesta ja näin auttaa keskittymään olennaiseen, mitä tämä olennainen sitten kullekin yksilöllisesti tarkoittaa.

Eleganttia yksinkertaisuutta (elegant simplicity) hakeva kuluttaja näkee elämänsä edustavan koko ajan syntyvää taideteosta tyyliin "My life is my message". Tällöin pyritään ylenpalttisen kuluttamisen vastapainona selkeään ja luonnolliseen estetiikkaan. Vaikutteita tähän voi löytyä zeniläisyydestä maalaistyylien ihannointiin, ja niitä yhdistää luonnonmateriaalin käyttö ja selkeät funktionaaliset ilmaisumuodot, joita usein löytyy esim. käsintehdyissä tarve- ja koriste-esineissä. Yksinkertaisella elämäntavalla on myös kaupallinen potentiaalinsa (commercial simplicity), sillä terveellisille ja ekologisesti kestävästi tuotetuille tavaroille ja palveluille on nopeasti kasvava markkina monilla eri osa-alueilla, kuten rakentamisessa, energiantuotannossa ja ruoassa.

Melkoinen termien viidakko, eikö vain? Mikä on sinun suosikkisi?

lauantai 24. tammikuuta 2009

Löysäilyn jalosta taidosta


Tuolla alempana Pohojan Akka kommentoi:


"Aikani luin elämäntaidon oppaita ja kuuntelin guruja, kunnes totesin, että ei tää sen ihmeempää ole kuin heittää käpälät sohvan selkänojalle ja ottaa päiväunet tai heittää kesken työpäivän reilun puolen tunnin kävelylenkki. Ja se työpäivän pituushan ei ole kovin pitkä..."

Oli niin tervejärkisen kuuloista asiapuhetta, että piti kipaista Akan blogiin, ja sieltä löytyikin riemastuttava uusi blogituttavuus.

Akkakin on miettinyt leppoistamista:

Luulisi, että löysääminen olisi helppoa, mutta ilmeisesti vaikeinta siinä on henkinen vastavirtaan uiminen eli valtavirrasta irrottautuminen - statushan siinä menee.
Niinhän siinä saattaa mennä, täpötäyden kalenterin ja minuuttiaikataululla säntäilyn ohella. Ja ehkä mainekin?

Onhan se melkoinen tabu, jos joku uskaltaa tunnustaa, ettei ole kiinnostunut loputtomasta raatamisesta ja haluaa helpommille päiville. Onkohan se vaan luonteeltaan laiska vai voittanut lotossa? Kyllä se talvi heinäsirkoille opettaa, odota vaan kun lama kunnolla kouraisee, kyllä ne työtkin alkavat sitten kelpaamaan. Ja muuta vastaavaa mutinaa olen luullut kuulevani, vaikka enin osa on osannut sivistyneesti pitää mutinansa mahassaan niitä ilmoille möläyttelemättä.

Ehkä sopiva motto voisikin olla: koirat haukkuu, karavaani kulkee, aivan omaan tahtiinsa?

torstai 22. tammikuuta 2009

Samaan aikaan toisaalla


Huomasin, että leppoistamisaiheisessa Aamusydämellä-ohjelmassa (nyt myös Areenassa nähtävissä, jos meni ohi ja uusintanakin perjantaina 23.1.) haastattelulla Heikki Honkalalla on nyt leppoistamisaiheinen blogi. Alku on lupaava, ja maalaukset upeita. Serenitas toivoo voivansa lukea lisääkin leppoistamisesta täältä.

Kopomaan leppoistamiskirjan arvioin pikaisesti viime vuoden puolella.

Myös muut bloggaajat ovat viime aikoina pohtineet hitaampaa elämää: Ainakin Saara, Jani ja Heli, Riitta ja Sampsa, Tommi ja Kaakana.

Facebookissakin meitä hidastajia on jo monta.

Ihan niin kuin hidastamiselle ois ollut jonkinlainen sosiaalinen tilaus?

perjantai 16. tammikuuta 2009

Telkkarissa leppoistamisesta

Sunnuntaina kannattaa hilautua aamulla tv:n ääreen:
TV1 18.1.2009 klo 09:05 - 09:40

Aamusydämellä

Viisaasta arjesta ja elämänsä leppoistamisesta kertovat Meri Lähteenoksa ja Heikki Honkala. Toimittaja Hilla Blomberg.
Netissä: http://www.yle.fi/aamusydamella